Skip to content

Tavoitteena miljardiluokan uuden liiketoiminnan synnyttäminen – kansainvälisesti merkittävien innovaatio- ja kasvuekosysteemien selvittäminen

Suomen hyvinvointi perustuu osaamisen jatkuvaan kasvuun ja Suomessa toimivien yritysten kykyyn luoda uutta globaalisti kilpailukykyistä liiketoimintaa. Verkostot ja ekosysteemit ovat yhä tärkeämpi osa teknologiayritysten kilpailukykyä sekä Suomen ja Euroopan kestävän kasvun agendaa. TT-säätiö rahoitti Teknologiateollisuus ry:n tilaamaa selvitystä kansainvälisesti merkittävistä innovaatio- ja kasvuekosysteemeistä Suomessa.

Suomessa toimii useita tutkimus- ja innovaatioekosysteemejä, jotka tavoittelevat vähintään miljardiluokan liiketoimintaa. Jotta kasvutavoitteisiin päästään, tarvitaan tuoreen selvityksen mukaan lisäinvestointeja ja toimenpiteitä eritysesti tutkimus- ja kehityshankkeiden tuotosten kaupallistamiseen ja uuden liiketoiminnan skaalaamiseen, kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseen sekä ekosysteemien johtamiseen. Myös innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden välisessä yhteistyössä on vielä parannettavaa.

Teknologiateollisuus ry:n tilaama selvitys kansainvälisesti merkittävistä innovaatio- ja kasvuekosysteemeistä Suomessa toteutettiin syksyn 2019 aikana. Selvityksen toteutuksesta vastasi Spinverse Oy. TT-säätiö on tukenut selvityksen toteutusta osarahoituksella. Selvityksessä haastateltiin noin 40 pääosin yritysjohtoa edustavaa henkilöä. Lisäksi selvityksen tehnyt tiimi kokosi keskeisten kansallisten ja eurooppalaisten työryhmien arviot merkittävistä tulevaisuuden kasvunaihioista. Selvityksen loppuraportissa on koottu tausta-analyysin ja yrityshaastattelujen tulokset, erityisesti yritysten palautteet innovaatioverkostoista ja niiden kyvykkyyksistä, johtopäätökset sekä toimenpidesuositukset innovaatiojärjestelmän eri toimijoille.


Ratkaisuja globaaleihin haasteisiin – Suomen vahvuuksilla

Selvitykseen osallistuneet yritykset ovat mukana useissa uuteen liiketoimintaan tähtäävissä hankkeissa. Selvityksessä perehdyttiin yksityiskohtaisemmin viiteen laajaan, toimialarajat ylittävään innovaatio- ja kasvuekosysteemiin Suomen vahvuusalueilla. Näiden ekosysteemien vetureina toimivat Nokia, Kone, HUS ja Aalto-yliopisto. Viides ekosysteemi on konseptointivaiheessa. Suomen vahvuuksia ovat digitaaliset teknologiat (mm. 5G-teknologia ja paikallisverkot; autonominen valmistus, operointi ja ylläpito; terveysteknologia; tekoäly, ja näihin liittyvät tuotteet ja palvelut), ilmastonmuutosta torjuvat teknologiat, älykaupunkiteknologiat (liikenne, logistiikka, energia, palvelut, data), kiertotalous sekä biopohjaiset tuotteet. Yritysten oman rahoituksen lisäksi tutkimus- ja innovaatioekosysteemien syntyä ja toimintaa näillä alueilla on tuettu Suomessa mm. Business Finland ohjelmissa ja kasvumoottorihankkeissa sekä Suomen Akatemian lippulaivahankkeissa.

Viisi lähemmän tarkastelun kohteena ollutta ekosysteemiä ovat toiminnassaan eri vaiheessa. Nokian johtamassa LuxTurrim5G ekosysteemissä ja HUS:in johtamassa Clever Health Network -ekosysteemissä fokus on jo uusien tuotteiden ja palveluiden testauksessa ja pilotoinnissa, Aalto-yliopiston johtamassa BatCircle -ekosysteemissä yhteistyö painottuu vielä tutkimus- ja kehitystoimintaan, ja Koneen johtaman KEKO – Connectivity Platform for Smart Buildings -ekosysteemin rakentaminen käynnistyi vuoden 2019 lopulla. Advanced manufacturing -ekosysteemi on konseptointivaiheessa ja työtä jatketaan tältä osin vuoden 2020 aikana.


Menestyksen takana on kilpailuetua tuovien kyvykkyyksien vahvistaminen

Yritykset haluavat kytkeä yhteistyöverkostot ja innovaatioekosysteemit läheisesti yritysten liiketoimintavisioihin ja strategiaan. Selvityksessä kerätyn yrityspalautteen mukaan menestyvät ekosysteemit edellyttävät hyvää johtamista ja orkestrointia. Miljardiluokan liiketoiminnan synnyttäminen edellyttää kansainvälisille markkinoille pääsyä. Suomessa toimivat ekosysteemit ja niissä kehitetyt, testatut ja pilotoidut uudet ratkaisut ovat hyvä alku, ja Suomen markkinat voivat toimia referenssinä globaaleilla markkinoilla. Kunnianhimoisten kasvutavoitteiden saavuttaminen edellyttää innovaatioekosysteemeiltä kuitenkin aktiivista kytkeytymistä kansainvälisiin verkostoihin ja markkinoihin. Innovaatioekosysteemit hakevat kilpailuetua myös esim. datan jakamisesta ekosysteemin toimijoiden kesken, monipuolisesta osaamisesta, kaupallistamista tukevista selkeistä IPR-käytännöistä ja toimivasta yhteistyöstä innovaatioympäristöön vaikuttavien julkisen sektorin toimijoiden kanssa.

Yrityshaastattelujen keskeiset johtopäätökset ovat tiivistetysti seuraavat:  

  • Ekosysteemin luominen edellyttää yhteistä visiota ja win-win-toimintamallia. 
  • Lisää osaamista tarvitaan ekosysteemien johtamiseen ja orkestrointiin.
  • Lisäinvestointeja ja julkista rahoitusta tarvitaan t&k-tuotosten kaupallistamiseen ja skaalaukseen yritysvetoisesti.
  • ICT-yritysten ja valmistavan teollisuuden yritysten yhteistyötä tulee vahvistaa. 
  • Viime vuosina yhteistyö yliopistojen/tutkimuslaitosten ja yritysten välillä on vähentynyt. Suunta tulee kääntää. 
  • Yliopistojen/tutkimuslaitosten IPR-ehtoja ja käytäntöjä on selkeytettävä ja päivitettävä, jotta yhteistyö olisi yritysten näkökulmasta houkuttelevaa. 
  • Kansainvälisesti kilpailukykyinen ja joustava, mutta ennakoitava ja riittävän pitkäjänteinen kansallinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitus on välttämätöntä. 4 prosentin tavoite t&k-intensiteetille vuoteen 2030 mennessä edellyttää askelmerkkejä julkisen rahoituksen lisäämiselle.  
  • Yritysten kannattaa hyödyntää tehokkaammin EU:n tarjoamia mahdollisuuksia ja Business Finlandin kehittää palvelukonseptia yritysten ja ekosysteemien kansainvälistymisen tukemiseksi. 
  • Investointeja harkitsevien yritysten tulee voida luottaa osaajien saatavuuteen. 

Teknologiateollisuuden arvion mukaan on realistista odottaa, että vuoteen 2030 mennessä osa Suomessa jo toiminnassa olevista innovaatioekosysteemeistä synnyttää kansainvälisesti merkittäviä uusia ratkaisuja ja uutta liiketoimintaa. Jotta uusia läpimurtoja ja menestystarinoita syntyisi ja miljardiluokan kasvutavoitteisiin päästäisiin, sekä yritysten että innovaatioekosysteemien muiden toimijoiden tulee kehittää toimintaansa määrätietoisesti. Kaikkien innovaatiojärjestelmän toimijoiden tulee tehdä osansa. Selvityksen loppuraportti sisältää toimenpidesuosituksia innovaatiojärjestelmän eri toimijoille.


Lisätietoja:

Teknologiateollisuus ry:
Mervi Karikorpi, + 358 407419801
Matti Mannonen, +358 405447047
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

Spinverse Oy:
Pekka Koponen, +358 405450008
etunimi.sukunimi@spinverse.com

Ajankohtaista

Teollisuuden ilmastotiekartat valmistuivat TT-säätiön rahoituksella

24.6.2020

Hiilineutraali kemianteollisuus on mahdollinen mutta haastava tavoite Kemianteollisuus Suomessa tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2045 mennessä. TT-säätiön rahoituksella on nyt valmistunut teknologiatiekartta,…

Lue lisää

TT-säätiö pyrkii tunnistamaan toistaiseksi hyödyntämättömiä mahdollisuuksia

21.2.2020

TT-säätiö perustettiin vuonna 2004. Perustamisen taustalla oli tarve käyttää säätiölle siirrettyä Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton omaisuutta kansantalouden ja elinkeinoelämän kannalta…

Lue lisää

Tavoitteena miljardiluokan uuden liiketoiminnan synnyttäminen – kansainvälisesti merkittävien innovaatio- ja kasvuekosysteemien selvittäminen

3.2.2020

Suomen hyvinvointi perustuu osaamisen jatkuvaan kasvuun ja Suomessa toimivien yritysten kykyyn luoda uutta globaalisti kilpailukykyistä liiketoimintaa. Verkostot ja ekosysteemit ovat…

Lue lisää