Suomen viennin hiilikädenjälki on ensimmäistä kertaa laskettu

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on teettänyt selvityksen, jossa on ensimmäistä kertaa laskettu Suomen viennin hiilikädenjälki. Hiilikädenjälki mittaa päästövähennyksiä, jotka syntyvät puhtaiden ratkaisujen viennin seurauksena kohdemarkkinoilla eri puolilla maailmaa.

AFRY Finlandin laatiman selvityksen mukaan Suomen vientitoiminta tuottaa maailmalla päästövähennyksiä nyt 63 miljoonan CO2-ekvivalenttitonnin verran.  Näin ollen viennin aikaansaamat päästövähennykset ylittävät jo nyt Suomessa syntyvät kansalliset päästöt (49 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia vuonna 2021). Todellinen kädenjälkivaikutus on oletettavasti tätäkin suurempi, sillä luku sisältää vain Suomen vientitilastoihin kirjautuvan viennin ilmastovaikutukset.

Kädenjälkeä syntyy laajasti eri toimialojen viennistä. Metsä-, kemian- ja tekstiiliteollisuuden osuus on 60 prosenttia, kone-, laite- ja kulkuneuvoteollisuuden osuus 16 prosenttia, kaivos-, metalli- ja metallituoteteollisuuden osuus 11 prosenttia sekä palveluiden osuus 8 prosenttia.

Selvityksessä pureuduttiin myös tulevaisuuden kehitykseen. Mikäli Suomen markkinaosuus säilyy nykyisellään, nousee hiilikädenjälkemme AFRY Finlandin arviossa 102 miljoonan CO2-ekvivalenttitonnin tasolle vuoteen 2040 mennessä. Suomelle lupaavia vientialoja ovat muun muassa uudet tekstiilikuidut, vähäpäästöiset materiaalit ja synteettiset kemikaalit, kestävä ruuantuotanto, fossiiliton teräs, latauslaitteet ja palvelut sekä kyberturvallisuus, kvanttilaskenta ja green computing.

TT-säätiö on tukenut viennin hiilikädenjälkiprojektia 100 000 eurolla.