Skip to content

Poisto-oikeudet, investoinnit ja julkinen talous

TT-säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa selvitettiin korotettuihin poistoihin ja täyteen poisto-oikeuteen liittyviä näkökohtia ja arvioitiin niiden hyödyllisyyttä koko kansantalouden näkökulmasta. Hankkeeseen liittyvä Poisto-oikeudet, investoinnit ja julkinen talous -tutkimusraportti julkaistiin Etlan sarjassa joulukuussa 2019.

Suomen nykyisessä verojärjestelmässä aineelliset investoinnit tulee yleensä vähentää verotuksessa poistoina usean vuoden kuluessa. Poistojen jaksotus perustuu siihen, kuinka kauan investoinnin, esimerkiksi tuotannossa käytettävän koneen, arvioidaan tuottavan tuloa. Yksi tapa pyrkiä lisäämään investointeja on kasvattaa poisto-oikeuksia tai antaa yrityksille täysi poisto-oikeus, eli mahdollisuus vähentää käyttöomaisuuden koko hankintameno välittömästi sen tilikauden yhteisöveropohjasta, jolloin investointi toteutetaan.

Poisto-oikeudet, investoinnit ja julkinen talous -raportissa havainnollistetaan esimerkkilaskelmien avulla poisto-oikeuksien merkitystä investointikannustimiin. Poisto-oikeuksien korottaminen keventää investointien tuoton keskimääräistä verotusta lykkäämällä yritysten maksamaa yhteisöveroa. Korotettujen poistojen ansiosta investoinnit myös sitovat vähemmän pääomaa. Siksi korotetut poistot voivat myös lievittää yritysten kohtaamia rahoitusrajoitteita. 

Kansainvälisessä tutkimuksessa on löydetty vahvaa näyttöä sen puolesta, että poisto-oikeuksien kasvattaminen kasvattaa myös investointeja. Korotetut poistot lisäisivät todennäköisesti investointeja myös Suomessa. Suomen suhteellisen matala yhteisöveroaste, matala yleinen korkotaso ja listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen erityispiirteet pienentävät korotettujen poistojen vaikutusta investointeihin. Poisto-oikeuksien korottamisella voi kuitenkin edelleen olla suuri vaikutus ainakin joidenkin sellaisten yritysten investointikannustimiin, jotka joutuvat nyt maksamaan korkeaa lainakorkoa. 

Poisto-oikeuksien korottaminen olisi julkisen talouden kannalta suhteellisen riskitön tapa pyrkiä kasvattamaan investointeja. Samat syyt, jotka pienentävät korotettujen poistojen vaikutusta investointeihin, myös pienentävät niiden mahdollista kielteistä vaikutusta julkiseen talouteen. Esimerkiksi matalan korkotason vuoksi yhteisöverokertymän lykkääntymisellä ei ole suurta merkitystä julkisen talouden kestävyyden kannalta. Toisaalta investointien kasvu kasvattaisi pidemmän päälle lähes kaikkia veropohjia.

Poisto-oikeuksien korottaminen lieventäisi oman pääoman kaksinkertaiseen verotukseen liittyviä ongelmia, ja parantaisi sitä kautta yritys- ja pääomaverotuksen neutraalisuutta. Investointien rahoittamiseksi otettujen lainojen korkovähennys ja korotetut poistot sopivat kuitenkin hieman huonosti yhteen. Tältä osin korotetut poistot pikemminkin heikentävät verotuksen neutraalisuutta, jos korkovähennystä ei samalla rajoiteta. 

Ainakin täysi poisto-oikeus olisi perusteltua yhdistää korkovähennyksen poistamiseen investointien rahoittamiseksi otettujen lainojen osalta. Tällöin voidaan puhua kassavirtaverotuksesta. Siihen siirtyminen parantaisi selkeästi verotuksen neutraalisuutta keventämällä omalla pääomalla rahoitettujen investointien tuoton verotusta ja asettamalla oman ja vieraan pääoman verotuksellisesti periaatteessa samalle viivalle. 

Tutustu raporttiin:
Määttänen, Niku: Poisto-oikeudet, investoinnit ja julkinen talous (ETLA Raportti 96) 

Lisätietoja:

Niku Määttänen
Tutkimusjohtaja, ETLA
niku.maattanen@etla.fi
p. 041 545 6721

Ajankohtaista

Teollisuuden ilmastotiekartat valmistuivat TT-säätiön rahoituksella

24.6.2020

Hiilineutraali kemianteollisuus on mahdollinen mutta haastava tavoite Kemianteollisuus Suomessa tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2045 mennessä. TT-säätiön rahoituksella on nyt valmistunut teknologiatiekartta,…

Lue lisää

TT-säätiö pyrkii tunnistamaan toistaiseksi hyödyntämättömiä mahdollisuuksia

21.2.2020

TT-säätiö perustettiin vuonna 2004. Perustamisen taustalla oli tarve käyttää säätiölle siirrettyä Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton omaisuutta kansantalouden ja elinkeinoelämän kannalta…

Lue lisää

Tavoitteena miljardiluokan uuden liiketoiminnan synnyttäminen – kansainvälisesti merkittävien innovaatio- ja kasvuekosysteemien selvittäminen

3.2.2020

Suomen hyvinvointi perustuu osaamisen jatkuvaan kasvuun ja Suomessa toimivien yritysten kykyyn luoda uutta globaalisti kilpailukykyistä liiketoimintaa. Verkostot ja ekosysteemit ovat…

Lue lisää