Teollisuuden ilmastotiekartat valmistuivat TT-säätiön rahoituksella

Hiilineutraali kemianteollisuus on mahdollinen mutta haastava tavoite

Kemianteollisuus Suomessa tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2045 mennessä. TT-säätiön rahoituksella on nyt valmistunut teknologiatiekartta, jossa kerrotaan perusteellisesti miten siirtyminen kohti hiilineutraalia kemianteollisuutta voisi tapahtua. Teknologiatiekarttaa on tehty yhteistyössä Pöyry Management Consulting (AFRY) kanssa. Työ aloitettiin syksyllä 2019 ja se valmistui kesäkuussa 2020. 

Teknologiatiekartta koostuu lukuisista eri osista. Työn alussa on käyty läpi kemianteollisuuden lähtökohdat sekä työn perusoletukset liittyen esim. tuotantovolyymeihin sekä päästön- ja energianhintaan. Työssä on käyty läpi laaja lista erilaisia teknologisia mahdollisuuksia sekä arvioitu niiden kehityskaaria nykytiedon perusteella. Näiden päälle on rakennettu skenaarioita liittyen kasvihuonekaasupäästövähennyksiin kolmelta kemianteollisuuden toiminnan ydinalueelta, energiakäytöstä ja tuotantoprosesseista, jotka kuvaavat kemianteollisuuden jalanjäljen pienentämispotentiaalia Suomessa, sekä raaka-aineista, joka kuvaa kemianteollisuuden potentiaalia pienentää globaalia jalanjälkeä, eli kasvattaa Suomen kädenjälkeä. Skenaarioista on saatu arviot energiatarpeesta, investointitarpeesta ja päästövähennyspotentiaalista. Työssä on myös tehty herkkyysanalyysi liittyen hiilen- ja sähkönhintaan. 

Teknologiatiekarttaan on sisällytetty myös niin sanottu työkalupakki, jolla pyritään tarjoamaan syvempää ymmärrystä kemianteollisuuden jäsenyrityksille siitä, minkälaisilla muutoksilla ja missä aikataulussa hiilineutraalisuus voisi olla saavutettavissa yksittäisen yrityksen kohdalla. Sen lisäksi on kymmenen kemianteollisuuden avaintuotteen avulla laskettu kädenjälki, eli kuinka paljon suomalaisen kemianteollisuuden edistyksellisillä tuotteilla ja ratkaisuilla voidaan vähentää päästöjä maailmalla. Tähän liittyen laskettiin myös vientipotentiaali uusille tuotteille. Työ sisältää lukuisia näkemyksiä eri aiheisiin, jotka liittyvät hiilineutraalisuuden tavoitteluun, mm. osaamis- ja henkilöstötarpeiden kehitys, vety- ja kiertotalouden vaatimukset ja mahdollisuudet, sektori-integraation potentiaali, politiikkatoimien tarve, digitalisaatio, investointi- ja liiketoimintamallien merkitys sekä erilaisia analyyseja epävarmuuksista, rajoitteista ja mahdollisuuksista. 

Työn kantava teemat ovat olleet visionäärisyys ja realismi. Tavoitteena oli rakentaa mahdollisimman realistisen tien kohti hiilineutraalisuutta, mutta toisaalta, tavoitteen ollessa kaukana tulevaisuudessa, on se vaatinut paikoittain todella visionääristä otetta. Seuraavassa on muutamia poimintoja tuloksista. Jotta kemianteollisuus olisi hiilineutraali Suomessa tarvitaan lähes viisi kertaa enemmän päästötöntä, toimitusvarmaa ja hinnaltaan globaalisti kilpailukykyistä sähköä. Lisäksi investointitasoa on nostettava keskimäärin 70% nykyisestä, tulevan 30 vuoden aikana. Lisäinvestointitarve suuntautuu erityisesti pilotointi- ja demonstrointihankkeisiin, joilla voidaan kiihdyttää uuden teknologian käyttöönottoa. Osaaminen on myös avainasemassa, jotta uutta voidaan kehittää. Suomessa on valtava määrä hienoja tuotteita, joita viemällä ulkomaille voidaan vaikuttaa myös globaalisti kasvihuonekaasupäästöihin. Selvityksen mukaan kemianteollisuuden Suomessa tehtävillä tulevaisuuden tuotteilla voitaisiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä maailmalla jopa 21-26 miljoonaa tonnia (CO2 ekv /vuosi), mikä on saman verran kuin puolet Suomen nykyisistä kasvihuonekaasupäästöistä. Samalla todettiin, että näillä uusilla tuotteilla olisi yli 5 miljardin vientipotentiaalin lisäys suhteessa nykyiseen vientitasoon. 

Kemianteollisuuden hiilineutraalisuus Suomessa on mahdollinen, joskin todella haastava saavuttaa. Siihen liittyy kuitenkin valtava kasvupotentiaali, sekä mahdollisuus vähentää kasvihuonekaasupäästöjä globaalisti, niin että Suomi olisi merkittävästi kokoaan suurempi toimija ilmastonmuutoksen torjunnassa. 

Kemianteollisuus on voinut TT-säätiön rahoituksella varautua tuleviin haasteisiin sekä laajentaa ymmärrystä siitä, mitä hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vaatii. Teknologiatiekartta-selvitys on ollut looginen askel eteenpäin kohti vähäpäästöisempää kemianteollisuutta Suomessa. 

Metsäteollisuuden ilmastotiekartasta kokonaisvaltainen kuva alan ilmastopotentiaalista

Metsäteollisuuden ilmastotiekarttatyön tavoitteena on kuvata ilmastopotentiaali, joka voidaan saavuttaa metsäteollisuuden valmistamilla tuotteilla, vähentämällä tehtaiden päästöjä sekä kasvattamalla Suomen metsävaroja. TT-säätiön rahoituksella tämän kokonaiskuvan hahmottamiseksi tehtiin kolme eri selvitystä, jotka saatiin valmiiksi kevätkesällä 2020.

Metsäteollisuuden tuotteiden ilmastohyötyjä koskeva selvitys toteutettiin Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimesta. Selvityksessä arvioitiin missä määrin metsäteollisuuden tuotteet (paperit, massat, kartongit, mekaaniset puutuotteet, uudet tuotteet) voivat korvata sellaisia tuotteita, joiden valmistuksesta aiheutuu enemmän fossiilisia päästöjä. VTT:n arvion mukaan nykytilanteessa Suomessa puusta valistettujen tuotteiden globaali ilmastohyöty on yli 16 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Metsäteollisuuden tehtaiden päästövähennyspotentiaalia koskeva selvitys toteutettiin Pöyry Management Consultingin eli nykyisen Afryn toimesta. Selvityksessä arvioitiin missä määrin ja millä keinoin metsäteollisuuden tehtaat voivat irtautua fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Afryn arvioin mukaan nykyisiä noin 3 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä voidaan leikata noin 90 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Pääasiallisina keinoina ovat uusiutuvien polttoaineiden käyttö, energiatehokkuus sekä prosessien sähköistäminen.

Suomen metsävarojen lisäyspotentiaalia koskeva selvitys toteutettiin Luonnonvarakeskus Luken toimesta. Selvityksessä arvioitiin minkälaisilla toimilla ja kuinka paljon metsävarojen määrää voidaan Suomessa kasvattaa sellaisessa tulevaisuudenkuvassa, jossa myös puunkäyttö kasvaa. Luken arvioin mukaan metsävarojen kasvuvauhti voi jopa vahvistua, vaikka puunkäyttö kasvaisi nykyisestä noin 72 miljoonasta kuutiometristä kohti suurinta ylläpidettävissä olevaa 89,5 miljoonan kuutiometrin tasoa.

Kaikki metsäteollisuuden teettämät selvitykset, ml. edellä mainitut TT-säätiön rahoittamat selvitykset, sekä muu aineisto löytyvät Metsäteollisuus ry:n verkkosivuilta.

Teknologia-alan yritykset pystyvät vähentämään kasvihuonepäästöjä erittäin merkittävästi ja tarjoamaan samalla Suomelle lupaavaa vientipotentiaalia 

Teknologiateollisuus muodostuu useista eri sektoreista, joiden päästöt vaihtelevat paljon. Alan nykyiset suorat päästöt sekä ostoenergian käytöstä aiheutuvat päästöt ovat noin 6 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa (Mt CO2e/v).

Tiekartan nopeutetun teknologisen kehityksen mallissa teknologiateollisuuden omat päästöt laskevat 38 prosenttia vuoteen 2035 mennessä ja 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Toimialan päästövähennyskeinoista monet perustuvat prosessien ja koneiden sähköistämiseen, energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseen, kiertotalouteen sekä digitaalisten ratkaisujen käyttöön. Suurin yksittäinen päästövähennys syntyy, kun SSAB:n kehittämä vetypelkistykseen perustuva teräksen valmistusprosessi otetaan käyttöön 2030-luvulla.

Tiekarttojen toteutuminen nostaa olennaisesti vähähiilisen sähkön tarvetta teollisuudessa. Sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 30 terawattitunnista (TWh) vuodessa tasolle 50 TWh vuoteen 2035 mennessä ja liki 70 TWh:iin vuodessa vuoteen 2050 mennessä.

Suomalaisen teknologiateollisuuden valttikortti onkin sen suuri kädenjälki. Teknologiateollisuuden nykyisten, päästöjä ja energiankulutusta vähentävien vientituotteiden ja -palveluiden eli kädenjäljen arvioidaan olevan skenaariossa vähintään 20 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa (MtCO2e/v). Se vastaa jo nyt nelinkertaisesti teknologiateollisuuden omia CO2-päästöjä Suomessa. Tiekartassa on arvioitu kädenjälki myös kehitteillä oleville uusille ratkaisuille. Niiden avulla kädenjälkeä voidaan kasvata lisää yli 50 MtCO2e/v.

Vähähiilisyyteen panostaminen tarjoaa Suomelle merkittäviä liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia. Vähähiiliratkaisujen globaali kysyntä nousee kansainvälisten arvioiden mukaan vähintään 20 prosenttia jo tehtyjen ilmastositoumusten toteuttamiseksi. Tämä tarkoittaisi Suomen vuotuiselle viennille yli 3 miljardin euron kasvua.

Jotta potentiaali pystytään hyödyntämään, on sekä valtion että yritysten panostettava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Osa alan tuottamista avainteknologioista toimii lisäksi verkoston kautta mahdollistajana useille muille vähähiiliratkaisuille, joten niihin panostaminen monistaa sekä ilmastolle että liiketoiminnalle syntyviä hyötyjä.

Vähähiilisyyden edellytys on markkinoiden ja toimintaympäristön suotuisa kehitys:

• Kansainväliset markkinat ja reilut pelisäännöt, jotka tukevat vähähiilisten tuotteiden ratkaisujen kysyntää
• Vakaa toimintaympäristö, joka edistää teollisia investointeja
• Älykäs energiajärjestelmä, jossa on riittävästi saatavilla päästötöntä, toimitusvarmaa ja hinnaltaan edullista sähköä
• Kansallinen vetystrategia ja viipymättä laadittava tiekartta sen toteuttamiseksi
• Aktiivinen TKI-toiminta, joka vauhdittaa vähähiiliteknologioiden kehittämistä.