Yleinen

Kuluvan vuoden ensimmäisellä hakukierroksella säätiöltä haettiin kaikkiaan 2,64 miljoonan euron tukia. Säätiön hallitus myönsi 27.8.2024 neljälletoista eri hankkeelle 1 043 875 euron avustukset. Säätiö sai monipuolisia hakemuksia, joista monissa painottuivat talouden tai toimialan kilpailukykyyn ja sen edistämiseen liittyvät teemat. Myös kestävään kehitykseen, verotukseen ja liikenneyhteyksiin liittyviä hankehakuja tehtiin säätiölle. Seuraavat avustukset hyväksyttiin: Kuluvan vuoden toinen hakukierros…

Matkalla kohti puhtaampaa ilmastoa hiilidioksidin talteenotto teollisista prosesseista on osa mahdollista keinovalikoimaa. Mutta löytyykö suomalaisille yrityksille talteenotosta lisää liiketoimintaa? Teknologia-, Energia-, Kemian- ja Metsäteollisuuden tilaama ja VTT:n tekemä selvitys hiilidioksidin talteenoton kustannuksista ja liiketoimintamahdollisuuksista julkaistiin 23.8.2024. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa teknistaloudellista tietoa yhteiskunnallisen ja yritysten päätöksenteon tueksi. Selvitys listaa myös tarvittavia päätoimia, jotta hiilidioksidin hyötykäytön…

Tekoäly lyö voimalla läpi yhteiskunnan eri toimintojen. Tekoäly antaa myös yrityksille mahdollisuuden toimintansa kehittämiseen ja uusien liiketoimintojen syntymiseen, mutta samalla myös työelämän tarpeet muuttuvat tekoälyn lisääntyvän käytön myötä. Etla on 6.6.2024 julkaistussa tutkimuksessa arvioinut tekoälysovellus Chat GPT:n julkaisun jälkeen tapahtuneita muutoksia työelämässä. Tutkimuksen mukaan tekoälystä hyötyvien ja tekoälylle altistumattomien työpaikkojen kysyntä verkon alustatyömarkkinoilla kasvoi merkittävästi…

Puolijohdeala on globaali kasvuala, joka tarjoaa myös Suomelle talouskasvua. Tarvitaan kuitenkin konkreettisia panostuksia alan mahdollisuuksiin tarttumiseksi. Suomen puolijohdeala ennakoi liikevaihtonsa kasvavan vauhdilla. Kasvunäkymät alalla ovat globaaleja ja Suomen puolijohdeala voi myös osaltaan vahvistaa koko Euroopan teknologista kilpailukykyä. Kasvun edistämiseksi Teknologiateollisuus on julkaissut Suomen puolijohdealalle laaditun strategian (tiedote 26.4.2024). Strategia peräänkuuluttaa koulutukseen, kansainvälisten osaajien houkutteluun sekä…

Ukrainan kriittisen infrastruktuurin akuutin korjaustarpeen ja erityisesti jälleenrakennuksen odotetaan vaativan satoja miljardeja euroja. Suomalaisen elinkeinoelämän läsnäolon vahvistaminen maassa luo pohjaa liiketoimintamahdollisuuksille. Kauppakamari EastCham Finland yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kanssa perustavat toimiston Kiovaan. Edustuston tehtävänä on helpottaa suomalaisten yritysten etabloitumista Ukrainaan ja auttaa yrityksiä paikallistuntemuksellaan ja kontakteillaan. Toimistolle on valittu vetäjä, joka aloittaa toimessaan huhtikuun alussa.…

TT-säätiö sai runsaasti hakemuksia monipuolisiin kohteisiin vuodenvaihteessa päättyneellä hakukierroksella. Säätiön hallitus päätti myöntää 6.2.2024 kahdeksalletoista eri hankkeelle 1 276 646 euron tuet. Kaikkiaan hakemusten yhteissumma nousi yli 2,6 miljoonan euron. Kestävän kehityksen tavoitteet heijastuivat monissa hakemuksissa samoin kuin yrityksiä koskevan säätely-ympäristön muutokset. Myös tarve yrittäjyyden taustamuuttujien tunnistamiseen nousi esiin kuten myös yritysten kansainvälisen liiketoiminnan edistäminen. Seuraavat…

Vientiteollisuus tuottaa merkittävän osan Suomen hyvinvoinnista. Tulevaa menestymistä haastaa kysymys tarvittavien osaajien löytymisestä yritysten tarpeisiin nopeasti muuttuvassa globaalissa kilpailussa. Demografinen kehitys vaikeuttaa haastetta entisestään. Kemianteollisuus, Metsäteollisuus, Teknologiateollisuus ja Sivistysala Sivista ovat selvittäneet toimialoille olennaisimpia osaamis- ja tutkimustarpeita. Selvitys, jossa haastateltiin yritysjohtajia ja korkeakouluja, toteaa kriittisen osaamisen tarpeiden olevan eri toimialoilla hyvin monialaisia. Selvitys ehdottaa 13…

Poliittiset päätökset, kuten verotus, yrityslainsäädäntö tai elinkeinopolitiikan uudistukset, voivat vaikuttaa eri tavalla eri yrittäjä- ja yritysryhmiin. Yrittäjäkentän monimuotoisuuden tunnistaminen ja vaikutusarvioinnin syventäminen voisi parantaa päätöksiä. LUT-yliopiston tutkimus peräänkuuluttaa vaikutusarviointien menetelmien ja prosessien uudistamista tunnistamaan paremmin yrittäjien ja yritysten monimuotoisuus. Konkreettisia keinoja voivat olla mm. yrittäjä- ja yritystilastojen suurempi käyttö, yrittäjä- ja yrityspaneelien hyödyntäminen sekä ns.…

Rakennusala on viidenneksi suurin maankäyttöön vaikuttava toimiala Suomessa. Luontovaikutusten huomioiminen on yhä tärkeämpää rakennusalan yrityksille. Rakennusteollisuus RT:n koostama tiekartta linjaa rakennusalan tavoitteeksi nettopositiivisuuden luontosuhteessa.  Rakennusteollisuus RT:n tänään julkaisema tiekartta arvioi rakennusalan tämänhetkisiä luontovaikutuksia ja muodostaa vision alan tulevaisuudesta, jossa luontokato on pysäytetty. Lisäksi tiekartta nostaa esille konkreettisia tavoitteita ja keinoja, joilla rakennusalan luonnon monimuotoisuustavoitteet voidaan…

Vastuullisuus ja kestävä kehitys korostuvat yritysten arjessa. Yritysten kestävän kehityksen raportointivaateet ovat yhä painavampia. Yhdenmukaisten raportointikriteereiden puute on kuitenkin ilmeinen, mikä voi johtaa erilaisiin raportointitulkintoihin, raportointihallinnon raskauteen ja käytännön arvottamishaasteisiin. Kansainvälisiä kirjanpitostandardeja kehittävän IFRS-säätiön yhteyteen on perustettu International Sustainability Standards Board (ISSB) viemään eteenpäin standardeja myös kestävyysraporteille.  Tässä työssä ISSB pyrkii vastaamaan vastuullisuus- ja kestävyysraportoinnissa…