Siirry sisältöön

Metsäluonnon monimuotoisuuden tiekartta

Luonnon monimuotoisuustarve saa yhä suurempaa painoarvoa. Erityisen tärkeä kysymys se on puuta käyttävälle teollisuudelle, joka on laatinut selvityksen metsäluonnon tilasta ja metsäalan pitkäaikaisen monimuotoisuustyön vaikutuksista sekä mallinnuksen metsäluonnon kehityksen tulevaisuudesta.  Metsäteollisuus ry:n ja Sahateollisuus ry:n tiekartta nostaa esiin viisi avaintekijää, joilla voidaan vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Näitä ovat puulajisuhteet metsissä, lahopuun määrä ja laatu, arvokkaat elinympäristöt,…

Lue lisää

Kansainvälisen toimintaympäristön muutokset heijastuivat TT-säätiön uusissa tukipäätöksissä

TT-säätiöltä haettiin vuoden ensimmäisellä hakukierroksella yhteensä noin 2,25 miljoonan euron rahoitusta. Säätiön hallitus myönsi 29.8.2023 seitsemälle eri hankkeelle 512 293 euron tuet. Yritysten muutoksessa oleva toimintaympäristö näkyi säätiön saamissa tukihakemuksissa. Niin regulaatiomuutokset, valtiontuet kuin kestävän kehityksen vaateet liittyivät useaan hakemukseen. Säätiö päätti myöntää tukea mm. kansainvälisen vastuullisuusraportoinnin kehittämiseen ja valtiontukikilpailun vaikutusten arviointiin. Lisäksi yritysten osaavan…

Lue lisää

Toimialakohtaiset vihreän siirtymän digikompassit

Pk-yritykset kamppailevat risteävien vaatimusten kanssa, kun samanaikaisesti tavoitellaan digitalisaatiota, hiilineutraalisuutta ja kestävää kehitystä. Kesäkuun alusta käynnistyneessä hankkeessa halutaan lisätä ymmärrystä siitä, miten digitalisaatio voi auttaa yrityksiä saavuttamaan vihreän siirtymän. Käynnistyneen tutkimushankkeen tarkoituksena on tunnistaa vihreän siirtymän viitekehys ja löytää ratkaisuja erityisesti vaatteen valmistuksen arvoketjussa. Hankkeeseen osallistuu tekstiili- ja muotiteollisuuden, kemianteollisuuden ja palvelualojen yrityksiä ja sen…

Lue lisää

Yrityskohtaisen sopimisen vaikutus palkkoihin

Yhteiskunnassa on käyty vilkasta keskustelua paikallisesta sopimisesta ja sen seurauksista, joista yksi merkittävimmistä on sen vaikutus palkkoihin. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA selvitti tuoreessa tutkimuksessaan kahdella eri toimialalla tapahtuneita yrityskohtaisen sopimisen aiheuttamia muutoksia palkkatasoihin ja niiden hajontaan. Tutkimus ei löytänyt tilastollista tukea palkkojen laskusta näillä toimialoilla, vaan toteutuneet muutokset jäivät vähäisiksi. TT-säätiö on rahoittanut tutkimuksen tekemistä 107 000…

Lue lisää

Kestävä kehitys painottui TT-säätiön tukipäätöksissä

TT-säätiö sai kuluneen vuoden toisella hakukierroksella 22 uutta tukihakemusta, joissa haettiin yhteensä vajaan 2,5 miljoonan euron tukea. Säätiön hallitus myönsi 14.2.2023 pidetyssä kokouksessa 11 eri hankkeelle yhteensä noin 1,05 miljoonan euron tuet. Säätiö on painottanut ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä strategiassaan. Tämä heijastui kierroksen tukipäätöksissä, joissa erottuivat mm. ympäristön monimuotoisuus ja suomalaisen teollisuuden ilmastoratkaisujen näkyminen kansainvälisillä…

Lue lisää

Suomen viennin hiilikädenjälki on ensimmäistä kertaa laskettu

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on teettänyt selvityksen, jossa on ensimmäistä kertaa laskettu Suomen viennin hiilikädenjälki. Hiilikädenjälki mittaa päästövähennyksiä, jotka syntyvät puhtaiden ratkaisujen viennin seurauksena kohdemarkkinoilla eri puolilla maailmaa. AFRY Finlandin laatiman selvityksen mukaan Suomen vientitoiminta tuottaa maailmalla päästövähennyksiä nyt 63 miljoonan CO2-ekvivalenttitonnin verran.  Näin ollen viennin aikaansaamat päästövähennykset ylittävät jo nyt Suomessa syntyvät kansalliset päästöt (49…

Lue lisää

Miksi Suomen PISA-tulokset ovat heikentyneet?

Osaavan työvoiman saanti on teollisuudelle yksi polttavimmista ongelmista. Nuorten luma-taitojen heikentyminen rapauttaa Suomen talouden perustaa ja vihreän siirtymän toteuttamista. Suomen laskevaa kehitystä on verrattu päinvastaiseen esimerkkiin eli Viroon. Energia- ja Kemianteollisuus ry:n, Loimu ry:n, Insinööriliitto ry:n ja Tekniikan akateemisten TEK ry:n tilaamassa selvityksessä analysoidaan syitä Suomen laskuun ja Viron menestymiseen PISA-tuloksissa. Selvitys osoittaa tarpeen tarkastella…

Lue lisää

Elinkeinoelämän liikenneohjelma

Päästötavoitteet haastavat eurooppalaisia valtioita uudistamaan talouksiaan. Toimiva ja ajanmukainen liikennejärjestelmä voi toimia vihreän kasvun alustana ja samalla edesauttaa yritysten kilpailukyvyn parantumista. Elinkeinoelämän liikenneohjelma kokoaa yhteen elinkeinoelämän näkemykset Suomen liikennejärjestelmän parantamiseksi. Ohjelma osoittaa liikenneverkon kehittämisen ja ylläpitämisen painopisteet, liikenteen digitalisoinnin mahdollisuudet ja nostaa esille päästöttömän energian jakeluverkon luomisen tarpeen. Toimitusketjujen häiriöttömyys, merikuljetukset, kaupunkien asema toimivan liikenteen…

Lue lisää

Kasvuryhmän yhteisö tukee yritysten kasvua

Kasvuryhmä Suomi ry on jo vuodesta 2015 lähtien muodostanut yhteisön, jonka jäsenet tavoittelevat kasvua ja kansainvälistymistä. Nykyään yli 250 yrityspäättäjää osallistuu vertaisryhmään, jossa osallistujat sparraavat toisiaan. Kasvuryhmän tarkoitus on kiihdyttää suomalaisten, 10 M€–1 mrd. € vaihtavien yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä Suomen hyvinvoinnin parantamiseksi. Tällä hetkellä Kasvuryhmässä on reilu 200 yritystä, joista noin 100 on teollisuusyrityksiä.…

Lue lisää

Kauppapolitiikan koulutus- ja tutkimusohjelma Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa

Kauppapolitiikan rooli on merkittävästi kasvanut viime vuosien aikana uusien globaalien haasteiden myötä. Suomi ja sen elinkeinoelämä tarvitsevat uusia kauppapolitiikan osaajia ja syvempää tieteellistä tutkimusta. Kauppapolitiikan asiantuntijoita ja osaamista Suomeen -hanke (KAPPAS) keskittyi kauppapolitiikan ja liiketoiminnan rajapintaa tarkastelevan opetuksen kehittämiseen luoden mm. uuden kauppapolitiikan opintojakson Turun yliopiston kauppakorkeakouluun. Sen yhteydessä yliopiston Pan-Eurooppa Instituutti on järjestänyt myös…

Lue lisää